Voi hitku sentään! Ikuisuus taas mennyt edellisestä päivityksestä. On vaan ollu niin maan kauheasti kaikkea tapahtumaa, että ei ole ollut energiaa tai aikaa kirjoitella kuulumisia.
Nytkään sellaista virallista ei vielä tule, koska haluan ehdottomasti lisätä kuvat mukaan viinitilapäivitykseen. Kävimme siis ystäväpariskunnan kanssa autoretkellä, määränpäänä viinitila. Sellainen löydettiin tai itseasiassa useampiakin, mutta olimme sellaiseen aikaan liikenteessä, että pääsimme vain yhteen sisälle. Tästä siis päivitys tulossa myöhemmin kuvien kera.
Huomenna olen taas lähdössä käymään Suomessa, eli sunnuntaihin asti voi jopa mennä, ennen kuin uusi päivitys tulee. Koitan hiukan aktivoitua tässä asiassa, sillä en haluaisi menettää arvokkaita lukijoitani. Ja kukapa päivittämätöntä blogia jaksaa kauaa suosiakaan. Ehkä kaivan koneen lentokoneessa esille ja naputan sinne kertaheitolla parit tekstit.
Nyt olen menossa tekemään meille lounasta. Luvassa taas se aikaisemminkin mainitsemani viikuna-vuohenjuusto-kanasalaatti ja illaksi tehdään barbequekanaa, mac n cheeseä (kun jäi aikaisemmin tekemättä) ja uunissa pehmennettyjä kokonaisia valkosipuleja. Namskis! Ai niin ja ei sovi unohtaa pannukakkua, jonka aion myös roimaista uuniin. Saan siitä sitten huomenna koneeseen evääksi vähän mutusteltavaa ja on miehelläkin jotakin iltapalaa täällä sitten valmiina pariksi päiväksi.
Oikein mukavaa keskiviikkoa kaikille ja kohta on kuulkaas vappu! Ja kuninkaalliset häät... Pakko on tällä kertaa katsoa, kun viime häiden aikaan oli niin pieni, etten niistä oikeastaan mitään muista.
keskiviikko 27. huhtikuuta 2011
torstai 21. huhtikuuta 2011
Vierasvaraostoksia ja El Clasico -yritys
Jasso, kuulkaa! Se on taas aika uusille vieraille. Siellä ne taitavat jo kaasutella pitkin motaria. Tätä pariskuntaa saamme pitää luonamme sunnuntaihin saakka, jonka jälkeen ei taidakaan olla tiedossa varmoja tulijoita.
Eilen käytiin kaupassa ja ostettiin kaikkien aikojen ennätysmäärä tavaraa. Kaikki tietävät, miltä "juhannuskärry" näyttää, eli paljonkon ostoskärry pullistelee juhannustavaroiden määrästä. Tässä oltiin hyvin pitkälti samoilla linjoilla, ehkä jopa kolmanneksella mentiin yli. Ohhoh, aikamoiset pidot taitaa siis olla luvassa meille... :)
Suunnitelmissa ei ole vielä mitään muuta tarkkaa, kuin että tänä viikonloppuna menemme katsastamaan Valencian yöelämää. Hyvä juttu, että Hollo Valencia! -opuksessa olikin tässä kuussa vähän isompi esittely muutamista bilepaikoista. Siitä saadaan varmaan sanakirjan kanssa jotain selvää ja sitten vaan jalalla koreasti. Kivaa!
Muita ruokia ei ole vielä suunniteltu sen tarkemmin, mutta ainakin luvassa on grillattua provolone-juustoa (tätä ollaan muutamassa eri argentiinalaisessa ravintolassa syöty ja ihastuttu kovin), kana-mango-vuohenjuustopastaa ja sitten sellaisena koko porukan kasaustalkoona tehdään herkkuhampurilaisia. Katsoin jo kivan ohjeen sipulihillokkeeseen ja itsetehtyyn hampurilaiskastikkeeseen ja voi vautsi, miten herkullisilta ne näytti. Siihen kylkeen lykätään ehkä sitten mun bravuuri, eli Mac ´n Cheese. Nyt ei tainnu mennä kirjoitusasu ihan oiekin, mutta jahka teen sitä, niin otan kuvan pistän teille ohjeen ( ja oikean kirjoitusasun) kera tänne.
Eilen muuten käytiin kärkkymässä lippuja tuolla stadionin kulmalla. Siellä oli kasa viinanhajuisia keski-ikäisiä miehiä, jotka yrittivät kaupata lippujaan, sanoisinko melko suolaiseen hintaan. Täällä pelattiin siis El Clasico, eli Barcelona-Madrid jalkapallopeli. Lippujen hinnat olivat netissä 600 euron paikkeilla, paras tarjous mikä stadionin kulmalla kuultiin oli 450 euroa/ kpl. Paikat olisivat kyllä olleet aivan mahtavat, mutta ei todellakaan ollut edes lähellä, että olisi voitu sellaiset liput ostaa. Johonkin peliin ihan varmasti kyllä mennään, mutta tähän ei nyt ollut mahdollisuuksia. Oli kuitenkin hauska käydä siellä fiilistelemässä tunnelmaa, vaikka kyllä se koko eilisen päivän näkyi täällä rannallakin, kun fanit ottivat aurinkoa ennen matsin alkua. Se kyllä hiukka harmitti, kun en tajunnut, että ihana Cristiano Ronaldo olisi eilen pelannut siellä. Buhuu... Ehkä joskus pääsee näkemään sen kikkailuja vielä. Niin ja parastahan olisi ollut se, että Ronaldo ratkaisi koko laulun jatkoaikamaalilla.
Nyt vähän töitä, siivousta ja sitten suihkuun! Keli on muuten tänään ihan myrskyluokkaa, mutta huomiseksi on luvattu +23 ja aurinkoa. Saadaan lomalaisillekin vähän väriä pintään, nääs!
Oikein rentouttavaa ja kaunista pääsiäistä kaikille. Lämpimiä terveisiä lähelle, kauas ja ikuisuuteen.
Eilen käytiin kaupassa ja ostettiin kaikkien aikojen ennätysmäärä tavaraa. Kaikki tietävät, miltä "juhannuskärry" näyttää, eli paljonkon ostoskärry pullistelee juhannustavaroiden määrästä. Tässä oltiin hyvin pitkälti samoilla linjoilla, ehkä jopa kolmanneksella mentiin yli. Ohhoh, aikamoiset pidot taitaa siis olla luvassa meille... :)
Suunnitelmissa ei ole vielä mitään muuta tarkkaa, kuin että tänä viikonloppuna menemme katsastamaan Valencian yöelämää. Hyvä juttu, että Hollo Valencia! -opuksessa olikin tässä kuussa vähän isompi esittely muutamista bilepaikoista. Siitä saadaan varmaan sanakirjan kanssa jotain selvää ja sitten vaan jalalla koreasti. Kivaa!
Muita ruokia ei ole vielä suunniteltu sen tarkemmin, mutta ainakin luvassa on grillattua provolone-juustoa (tätä ollaan muutamassa eri argentiinalaisessa ravintolassa syöty ja ihastuttu kovin), kana-mango-vuohenjuustopastaa ja sitten sellaisena koko porukan kasaustalkoona tehdään herkkuhampurilaisia. Katsoin jo kivan ohjeen sipulihillokkeeseen ja itsetehtyyn hampurilaiskastikkeeseen ja voi vautsi, miten herkullisilta ne näytti. Siihen kylkeen lykätään ehkä sitten mun bravuuri, eli Mac ´n Cheese. Nyt ei tainnu mennä kirjoitusasu ihan oiekin, mutta jahka teen sitä, niin otan kuvan pistän teille ohjeen ( ja oikean kirjoitusasun) kera tänne.
Eilen muuten käytiin kärkkymässä lippuja tuolla stadionin kulmalla. Siellä oli kasa viinanhajuisia keski-ikäisiä miehiä, jotka yrittivät kaupata lippujaan, sanoisinko melko suolaiseen hintaan. Täällä pelattiin siis El Clasico, eli Barcelona-Madrid jalkapallopeli. Lippujen hinnat olivat netissä 600 euron paikkeilla, paras tarjous mikä stadionin kulmalla kuultiin oli 450 euroa/ kpl. Paikat olisivat kyllä olleet aivan mahtavat, mutta ei todellakaan ollut edes lähellä, että olisi voitu sellaiset liput ostaa. Johonkin peliin ihan varmasti kyllä mennään, mutta tähän ei nyt ollut mahdollisuuksia. Oli kuitenkin hauska käydä siellä fiilistelemässä tunnelmaa, vaikka kyllä se koko eilisen päivän näkyi täällä rannallakin, kun fanit ottivat aurinkoa ennen matsin alkua. Se kyllä hiukka harmitti, kun en tajunnut, että ihana Cristiano Ronaldo olisi eilen pelannut siellä. Buhuu... Ehkä joskus pääsee näkemään sen kikkailuja vielä. Niin ja parastahan olisi ollut se, että Ronaldo ratkaisi koko laulun jatkoaikamaalilla.
Nyt vähän töitä, siivousta ja sitten suihkuun! Keli on muuten tänään ihan myrskyluokkaa, mutta huomiseksi on luvattu +23 ja aurinkoa. Saadaan lomalaisillekin vähän väriä pintään, nääs!
Oikein rentouttavaa ja kaunista pääsiäistä kaikille. Lämpimiä terveisiä lähelle, kauas ja ikuisuuteen.
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Gratinoitu hummeri parmesanilla
Tänään tehtiin aikamoisia herkkuja!
Alkuun merimiehen sinisimpukoita ja pääruoaksi hummeria parmesan-creme fraiche -gratiinilla.
Kypsennä hummeri aikaisemman ohjeen mukaan. Löytyy blogista hakusanalla hummeri.
Irroita lihat pyrstöstä ja saksista. Laita pyrstönpuolikkaat uunivuokaan tai pieniin uuninkestäviin kulhoihin ja asettele pieniksi leikatut hummerinpalat takaisin pyrstön sisään. Ripottele hienonnettua chiliä, sormisuolaa ja hienonnettua valkosipulia ja hummerinpalojen päälle. Valmista kastike. Laita paseerattua tomaattia, hunajaa, hienonnettua parmesanjuustoa tai jauhetta ja creme fraichea kulhoon. Mukaan höräys valkoviiniä. Sekoita ainekset keskenään ja kaada seos hummerinpalojen päälle. Päälle ripotellaan emmentaljuustoa ja koko gratinoidaan 225 asteessa noin 3 minuuttia.
Tarjotaan paahdettujen, voilla siveltyjen hapankorppujen kanssa.
Valmis! Ja kohta mutakakun kimppuun...
Alkuun merimiehen sinisimpukoita ja pääruoaksi hummeria parmesan-creme fraiche -gratiinilla.
Kypsennä hummeri aikaisemman ohjeen mukaan. Löytyy blogista hakusanalla hummeri.
Irroita lihat pyrstöstä ja saksista. Laita pyrstönpuolikkaat uunivuokaan tai pieniin uuninkestäviin kulhoihin ja asettele pieniksi leikatut hummerinpalat takaisin pyrstön sisään. Ripottele hienonnettua chiliä, sormisuolaa ja hienonnettua valkosipulia ja hummerinpalojen päälle. Valmista kastike. Laita paseerattua tomaattia, hunajaa, hienonnettua parmesanjuustoa tai jauhetta ja creme fraichea kulhoon. Mukaan höräys valkoviiniä. Sekoita ainekset keskenään ja kaada seos hummerinpalojen päälle. Päälle ripotellaan emmentaljuustoa ja koko gratinoidaan 225 asteessa noin 3 minuuttia.
Tarjotaan paahdettujen, voilla siveltyjen hapankorppujen kanssa.
Valmis! Ja kohta mutakakun kimppuun...
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Vankilagolfia ja akvaarioravintola Submarino
Noniin, nyt meillä on täällä taas vieraita. Kun appivanhemmat saapuivat, niin lähdimme rannalle ja aallonmurtajalle kävelylle. Aallonmurtajan päädyssä on pieni terassi ja käytiin sitten siinä siemaisemassa yhdet juomat. Aurinko paistoi kivasti, mutta pientä tuulta oli myös.
Illalla tehtiin tässä meillä ruokaa ja aikaiseksi saatiin ribsejä, ranskalaisia ja hedelmäpainotteinen aikaisemmin mainitsemani salaatti. Jälkkäriksi piti olla kasa tuoreita hedelmiä, mutta kaikki olivat sen verran kylläisiä, että päätettiin skipata ne. Olihan kellokin jo aika paljon ja päästiin vasta joskus puolenyön aikaan nukkumaan.
Eilen oli startti golffaamaan ja muutaman harha-autoilun jälkeen päästiin kentälle. Picassentin lähellä olevan kenttä on rakennettu aivan vankilan viereen ja sen vuoksi tunnelma olikin aika erilainen verrattuna muihin kenttiin, joilla olen käynyt. Valtavat muurit ympäröivät vankilaa ja sieltä saattoi kesken kierroksen kuulua erilaisia kuulutuksia vangeille. Olisi ollut jännä tietää, mitä siellä kuulutettiin. Ikävä kyllä sää ei ollut kaikista paras, vaan saatiin pelata (itse olin mukava "kuskina", eli huristelin golfkärryllä) tuulisessa ja pilvisessä säässä. Sadetta ei onneksi ollut, mutta shortsit olivat kyllä turhan heppoisa vaatetus siihen säähän. Asteita oli ehkä jotain 17-18, mutta tuuli todella viilensi tuntua aika lailla. Kierros meni pelaajilta ihan hyvin alun takkuilujen jälkeen. Tekivätpä porukan miehet kaksi birdietäkin molemmat! Eipä siis huono aloitus tälle kaudelle.
Golfin jälkeen suunnattiin lounaalle tuohon meidän alakertaan ja napattiin siitä ne hyperohutpohjaiset pitsat. Sitten vähän lepoa ja miehen vanhemmat sen jälkeen tähän meille Aqua de Valencialle, eli sille sangriatyyppiselle juomalle, joka sisältää tuorepuristettua appelsiinimehua, appelsiinisiivuja, cavaa ja cointreauta. Hyvää oli!
Illallispaikkana oli tuttu akvaario ja siellä oli jälleen älyttömän hyvät ruoat. Miljööhän on mitä jännittävin, kun ohitse ui koko ajan "tavallisten kalojen" lisäksi haita ja rauskuja. Maisteltiin vähän toistemme ruokia ja näin saikin hyvän kuvan ravintolan useammastakin annoksesta. Ja maistuviahan ne olivatkin!
Tänään appivanhemmat menevät keskenään pelaamaan ja me vietetään tässä alkupäivä kahdestaan, koirien kanssa tietty. Suunnitelmissa rauhallista käppäilyä tuolla aurinko0isessa säässä ja ehkäpä saan miehen houkuteltua myös sinne ihanalle kirppikselle, jossa kerran kävimme. Iltapäivällä mennään lounaalle golfkentän lähellä olevaan kylään. Illan suunnitelmat ovat vielä auki. Tuskin mitään kovin haastavaa keksitään, kun voi olla, että parivaljakko on kierroksestaan uupunut. Mukavaa ainakin, että tänään paistaa aurinko ja asteita on noin 20. Täydellinen sää pelata!
Illalla tehtiin tässä meillä ruokaa ja aikaiseksi saatiin ribsejä, ranskalaisia ja hedelmäpainotteinen aikaisemmin mainitsemani salaatti. Jälkkäriksi piti olla kasa tuoreita hedelmiä, mutta kaikki olivat sen verran kylläisiä, että päätettiin skipata ne. Olihan kellokin jo aika paljon ja päästiin vasta joskus puolenyön aikaan nukkumaan.
Eilen oli startti golffaamaan ja muutaman harha-autoilun jälkeen päästiin kentälle. Picassentin lähellä olevan kenttä on rakennettu aivan vankilan viereen ja sen vuoksi tunnelma olikin aika erilainen verrattuna muihin kenttiin, joilla olen käynyt. Valtavat muurit ympäröivät vankilaa ja sieltä saattoi kesken kierroksen kuulua erilaisia kuulutuksia vangeille. Olisi ollut jännä tietää, mitä siellä kuulutettiin. Ikävä kyllä sää ei ollut kaikista paras, vaan saatiin pelata (itse olin mukava "kuskina", eli huristelin golfkärryllä) tuulisessa ja pilvisessä säässä. Sadetta ei onneksi ollut, mutta shortsit olivat kyllä turhan heppoisa vaatetus siihen säähän. Asteita oli ehkä jotain 17-18, mutta tuuli todella viilensi tuntua aika lailla. Kierros meni pelaajilta ihan hyvin alun takkuilujen jälkeen. Tekivätpä porukan miehet kaksi birdietäkin molemmat! Eipä siis huono aloitus tälle kaudelle.
Golfin jälkeen suunnattiin lounaalle tuohon meidän alakertaan ja napattiin siitä ne hyperohutpohjaiset pitsat. Sitten vähän lepoa ja miehen vanhemmat sen jälkeen tähän meille Aqua de Valencialle, eli sille sangriatyyppiselle juomalle, joka sisältää tuorepuristettua appelsiinimehua, appelsiinisiivuja, cavaa ja cointreauta. Hyvää oli!
Illallispaikkana oli tuttu akvaario ja siellä oli jälleen älyttömän hyvät ruoat. Miljööhän on mitä jännittävin, kun ohitse ui koko ajan "tavallisten kalojen" lisäksi haita ja rauskuja. Maisteltiin vähän toistemme ruokia ja näin saikin hyvän kuvan ravintolan useammastakin annoksesta. Ja maistuviahan ne olivatkin!
Tänään appivanhemmat menevät keskenään pelaamaan ja me vietetään tässä alkupäivä kahdestaan, koirien kanssa tietty. Suunnitelmissa rauhallista käppäilyä tuolla aurinko0isessa säässä ja ehkäpä saan miehen houkuteltua myös sinne ihanalle kirppikselle, jossa kerran kävimme. Iltapäivällä mennään lounaalle golfkentän lähellä olevaan kylään. Illan suunnitelmat ovat vielä auki. Tuskin mitään kovin haastavaa keksitään, kun voi olla, että parivaljakko on kierroksestaan uupunut. Mukavaa ainakin, että tänään paistaa aurinko ja asteita on noin 20. Täydellinen sää pelata!
perjantai 15. huhtikuuta 2011
Siivousta ja Välittämisen vallankumous
Herättiin tänään aikaisin aamulla, koska iltapäivällä appivanhemmat tulevat tänne. Eilen pesin etuterassin ja tänään pesin takaterassin. Huh, mitä hommaa! Sitten ollaan uutterasti yritetty järjestellä täällä paikkoja ja se on kyllä suhteellisen helppoa, koska meillä on täällä niin vähän tavaraa.
Mennään varmaan tuohon meidän alakertaan lounaalle, kun odotellaan vieraita. Ne ovat jo autossa matkalla Valenciaa, mutta ajattelivat kuulemma poiketa jossakin pikku kylässä matkan varrella. Niinpä ei syödä lounasta yhdessä, mutta illalla sitten kyllä.
Parvekesuojien lisäksi me ollaan huomattu koko ajan lisää juttuja, mitä tänne on meidän poissaollessa tehty. Keittiönkaappien välitila on peitetty levyllä ja näyttää, niinkuin osaan kattoakin olisi vedetty jonkinlaiset uudet paneelit. Mitähän täältä vielä paljastuu? Hiukan tuntuu erikoiselta, että meidän asunnossa on ollut ties ketä ihmisiä meidän poissa ollessa. Hmm.. Vaikka on mukavaa, että täällä on tapahtunut asioita, niin silti se ei tunnu kivalta, että täällä pyörii tuntemattomia ihmisiä meidän tavaroiden keskellä.
Eilen otettiin Valenbisit , eli ne kaupunkipyörät ja polkaistiin tuonne El Salerin kauppakeskittymään. Käytiin sieltä katselemassa kaikenlaisia juttuja ja mukaankin tarttui jotain. Sen jälkeen syötiin jossakin wok -paikassa ja oli kyllä aika erikoinen juttu siellä. Mies tilasi Laosin kanaa, mutta sai sitruunakanan. Sanottiin sitten, että tilattiin Laosin kanssa ja tarjoilija vastasi, että ei ole. Toi sitten kysymättä toisen annoksen tilalle! Kummallekaan ei ole koskaan missään käynyt noin ja se herättikin vähän ihmetystä. Koska tarjoilija ei puhunut kuin ihan hitusen englantia, niin annettiin asian olla. Kotimatkalla mies kyllä myönsi, että siinä oli sitruunakana, jota ei haluaisi enää eläessään syödä. Hih...
Nyt lounaalle ja sitten viikonlopun viettoon.
Laitan tähän loppuun vielä Facebookissa näkemäni "Välittämisen vallankumous" -nimisen tapahtuman ohjeet. Itse aion osallistua tähän ja koettaa parantaa omaa käytöstäni.
Tämä on sodanjulistus yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja välinpitämättömyyttä vastaan. Aseina on asenne ja vankkumaton tahto tehdä maailmasta parempi paikka. Jokainen voi osallistua tähän vallankumoukseen voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Maailma on täynnä ongelmia, mutta kyynisyys ei auta mitään tai ketään – juuri siksi sinä olet potentiaalinen vallankumouskaartilainen!
Olen listannut vinkkejä ja ohjeita, jotka auttavat sinua. Lisää saa keksiä ja se on jopa suotavaa. Nämä vinkit ja ohjeet voit toteuttaa omassa ympäristössäsi, eivätkä ne ole täydellisiä, mutta niitä saa kopioida vapaasti. Keskeistä on kuitenkin tiedostaa se, että sinulla on vaikutusta ympäristöösi ja muutos on mahdollinen!
1. Juttele naapurisi kanssa
2. Kerro lähimmäisillesi, että elämä ilman heitä olisi turhaa/arvotonta/mitätöntä
3. Soita ainakin yhdelle kaverille, johon et ole ollut yhteydessä viimeisen vuoden aikana
4. Halaa ainakin yhtä ihmistä
5. Hymyile tuntemattomille
6. Mieti ainakin viiden minuutin ajan, kuinka voisit välittää muista ihmisistä vieläkin enemmän
7. Toimi 6:n pohjalta
8. Jos liikut julkisissa tiloissa, niin avaa ovia toisille ihmisille ja kiitä saamastasi palveluista
9. Tervehdi ihmisiä, tunsit heitä tai et
10. Rohkaistu aloittamaan keskustelu entuudesta tuntemattoman kanssa
11. Haasta ihmisiä välittämään entistä enemmän!
12. Jos olet yksin, lähde ulos ja toista em. kohtia niin kauan kuin jaksat
13. Jos et ole yksin, niin mieti sitä jos olisit ja toista em. kohtia niin kauan kuin jaksat
14. Älä pety, jos esimerkiksi hymy ei tehoa tai naapurisi on niin kiireinen ettei kerkeä juttelemaan – toista em. kohtia niin kauan kuin jaksat
15. Älä luovuta – ole se MUUTOS, jonka haluat NÄHDÄ!
Jos et kykene tekemään jotain kohtaan, älä huoli. Toista tarvittaessa niitä kohtia, joita pystyt tekemään. Tärkeintä ei ole määrä tai laatu - vaan suunta. Suunta parempaan on tärkeämpää kuin se, miten paljon ja vakuuttavasti välität muista. Eli taistele voimiesi mukaan, äläkä ole liian kriittinen itsellesi jos et onnistu mielestäsi riittävän hyvin. Asenne ratkaisee kaiken, koska jos haluat niin muutos on edessäsi ennemmin tai myöhemmin.
Vallankumous tarvitsee taistelijoitaan. Ole sinä yksi heistä! Värvää lisää vallankumouskaartilaisia ja näin vaikutus on suurempi. Mitä enemmän vallankumouskaartilaisia, sitä enemmän muutosta on. Mitä enemmän jaksat toistaa kohtia 14 ja 15, sitä parempi.
Maailmassa on riittävästi kyynisyyttä, vastarintaa tarvitaan! Ole sinä yksi vastarinnan äänistä ja rohkaistu toimimaan. Taistelu on alkanut!
Mennään varmaan tuohon meidän alakertaan lounaalle, kun odotellaan vieraita. Ne ovat jo autossa matkalla Valenciaa, mutta ajattelivat kuulemma poiketa jossakin pikku kylässä matkan varrella. Niinpä ei syödä lounasta yhdessä, mutta illalla sitten kyllä.
Parvekesuojien lisäksi me ollaan huomattu koko ajan lisää juttuja, mitä tänne on meidän poissaollessa tehty. Keittiönkaappien välitila on peitetty levyllä ja näyttää, niinkuin osaan kattoakin olisi vedetty jonkinlaiset uudet paneelit. Mitähän täältä vielä paljastuu? Hiukan tuntuu erikoiselta, että meidän asunnossa on ollut ties ketä ihmisiä meidän poissa ollessa. Hmm.. Vaikka on mukavaa, että täällä on tapahtunut asioita, niin silti se ei tunnu kivalta, että täällä pyörii tuntemattomia ihmisiä meidän tavaroiden keskellä.
Eilen otettiin Valenbisit , eli ne kaupunkipyörät ja polkaistiin tuonne El Salerin kauppakeskittymään. Käytiin sieltä katselemassa kaikenlaisia juttuja ja mukaankin tarttui jotain. Sen jälkeen syötiin jossakin wok -paikassa ja oli kyllä aika erikoinen juttu siellä. Mies tilasi Laosin kanaa, mutta sai sitruunakanan. Sanottiin sitten, että tilattiin Laosin kanssa ja tarjoilija vastasi, että ei ole. Toi sitten kysymättä toisen annoksen tilalle! Kummallekaan ei ole koskaan missään käynyt noin ja se herättikin vähän ihmetystä. Koska tarjoilija ei puhunut kuin ihan hitusen englantia, niin annettiin asian olla. Kotimatkalla mies kyllä myönsi, että siinä oli sitruunakana, jota ei haluaisi enää eläessään syödä. Hih...
Nyt lounaalle ja sitten viikonlopun viettoon.
Laitan tähän loppuun vielä Facebookissa näkemäni "Välittämisen vallankumous" -nimisen tapahtuman ohjeet. Itse aion osallistua tähän ja koettaa parantaa omaa käytöstäni.
Tämä on sodanjulistus yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja välinpitämättömyyttä vastaan. Aseina on asenne ja vankkumaton tahto tehdä maailmasta parempi paikka. Jokainen voi osallistua tähän vallankumoukseen voimiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Maailma on täynnä ongelmia, mutta kyynisyys ei auta mitään tai ketään – juuri siksi sinä olet potentiaalinen vallankumouskaartilainen!
Olen listannut vinkkejä ja ohjeita, jotka auttavat sinua. Lisää saa keksiä ja se on jopa suotavaa. Nämä vinkit ja ohjeet voit toteuttaa omassa ympäristössäsi, eivätkä ne ole täydellisiä, mutta niitä saa kopioida vapaasti. Keskeistä on kuitenkin tiedostaa se, että sinulla on vaikutusta ympäristöösi ja muutos on mahdollinen!
1. Juttele naapurisi kanssa
2. Kerro lähimmäisillesi, että elämä ilman heitä olisi turhaa/arvotonta/mitätöntä
3. Soita ainakin yhdelle kaverille, johon et ole ollut yhteydessä viimeisen vuoden aikana
4. Halaa ainakin yhtä ihmistä
5. Hymyile tuntemattomille
6. Mieti ainakin viiden minuutin ajan, kuinka voisit välittää muista ihmisistä vieläkin enemmän
7. Toimi 6:n pohjalta
8. Jos liikut julkisissa tiloissa, niin avaa ovia toisille ihmisille ja kiitä saamastasi palveluista
9. Tervehdi ihmisiä, tunsit heitä tai et
10. Rohkaistu aloittamaan keskustelu entuudesta tuntemattoman kanssa
11. Haasta ihmisiä välittämään entistä enemmän!
12. Jos olet yksin, lähde ulos ja toista em. kohtia niin kauan kuin jaksat
13. Jos et ole yksin, niin mieti sitä jos olisit ja toista em. kohtia niin kauan kuin jaksat
14. Älä pety, jos esimerkiksi hymy ei tehoa tai naapurisi on niin kiireinen ettei kerkeä juttelemaan – toista em. kohtia niin kauan kuin jaksat
15. Älä luovuta – ole se MUUTOS, jonka haluat NÄHDÄ!
Jos et kykene tekemään jotain kohtaan, älä huoli. Toista tarvittaessa niitä kohtia, joita pystyt tekemään. Tärkeintä ei ole määrä tai laatu - vaan suunta. Suunta parempaan on tärkeämpää kuin se, miten paljon ja vakuuttavasti välität muista. Eli taistele voimiesi mukaan, äläkä ole liian kriittinen itsellesi jos et onnistu mielestäsi riittävän hyvin. Asenne ratkaisee kaiken, koska jos haluat niin muutos on edessäsi ennemmin tai myöhemmin.
Vallankumous tarvitsee taistelijoitaan. Ole sinä yksi heistä! Värvää lisää vallankumouskaartilaisia ja näin vaikutus on suurempi. Mitä enemmän vallankumouskaartilaisia, sitä enemmän muutosta on. Mitä enemmän jaksat toistaa kohtia 14 ja 15, sitä parempi.
Maailmassa on riittävästi kyynisyyttä, vastarintaa tarvitaan! Ole sinä yksi vastarinnan äänistä ja rohkaistu toimimaan. Taistelu on alkanut!
torstai 14. huhtikuuta 2011
Kiva auringonottopäivä terdellä
Eilinen päivä kului kaupungilla, kun olin siellä vähän kaupoilla katselemassa uusia kesävaatteita. Kaikenlaisia oli rekit pullollaan, mutta eipä oikein sopivia juttuja löytynyt. Käteen jäi kuitenkin uudet uikkarit, pari hiuspantaa ja sellaiset jalkahikoilijan sukat avokkaisiin. Ne on sellaisen vanhat kunnon avokassukat, jotka on siis käytännössä vaan varpaiden ja kantapään peittona. Ne eivät näy siis avoimienkaan kenkien alta. Mummosuksiksi niitä itse kutsun, kun ainakin jossain vaiheessa tuntui, että kaikilla mummoilla oli sellaiset. Ne kun on myös sitä perinteistä mummoväriä myös, eli beiget.
Illalla sitten keitettiin parsaa ja sen kaveriksi possun fileitä. Oli hyvää! Jee! Seurasin ohjeita tarkasti ja keittäminen oli ihan helppoa. Sitä mä arvoin pitkän aikaa, että kuorinko parsoja vain alimman kolmanneksen vai kokonaan ja sitten, kun ne olivat jo jonkin aikaa levänneet kylmässä vedessä ennen keittämistä, niin päätinkin vielä kuoria ne nuppuun saakka. Mitään parsankeittokattilaa meillä ei ole, joten ihan perinteisessä isossa kattilassa ne keitin. Veteen suolaa, suokeria ja sitruunamehua. Paitsi tässä tapauksessa limemehua, kun sitruunoita ei ollut. Siinä sitten vähän yli 5 minuuttia ja suoraan lautaselle.
Sen kanssa oli viikonlopun matkimisen seurauksena tummaa öljypohjaista salaatinkastiketta (en tiedä ohjetta, kun mies teki sen) ja parmesanlastuja. Itse olisin syönyt ne voisulan kanssa, mutta nyt pitää kesää kohden kuulemma koittaa edes hiukan keventää. Ei huono idea. Kuvaa ei tullut otettua, vaikka sitä mietinkin, kun parsat niin sievätsit kelluivat vieri vieressä ennen keittämistä.
Tänään olen viettänyt oikeastaan koko päivän tuossa terassilla. Meille oli Suomen loman aikana vihdoinkin asennettu tänne sellainen kaislasuoja tuohon parvekkeen kaiteeseen, joten siitä saa hiukan kaivattua näkösuojaa ja samoin ehkä vähän tuulensuojaakin. Oikein tuo viihtyisyyttä muuten niin karulle terassillemme. Siinä siis tuli luettua ja torkuttua oikeastaan koko päivä, suojakertoimet iholla tietenkin.
Suomesta ostin vihdoinkin himoitsemani vanhanaikaisen kunnon sanakirjan (yli 70 000 sanaa!) ja sen avulla lueskelin Valencian kuukausilehteä. Siinä esitellään aina uusia ravintoloita, tulevia tapahtumia ja kaikkea muutakin kiintoisaa. Tämä oli vaan eka kerta, kun sanakirjan kanssa sin selvitettyä yhden tekstin ihan kokonaan. Vaude! Nyt voin Nikke -kirjaankin paneutua, sillä kai sen nyt kaikki arvasivatkin, mutta hiukan liian isoa palaa meinasin yrittää haukata sen kirjan lukemisen osalta aikaisemmin. Nyt homma helpompaa, kun sanakirja vieressä. Ajattelin tehdä niin, kuinka äiti on aina tehnyt, eli kirjoittaa jokaisen selvittämäni sanan kohdalle suomennoksen, jolloin sana jää paremmin mieleen.
Tälle illalle ei taida olla muuta ohjelmaa, kuin että ainakin tiedetään appivanhempien saapuvan tänään Madridiin. Huomenna sitten nähdään täällä Valtsussa ja vielä ei ole tarkkaan tiedossa mitä tehdään. Ainakin sinne samaileen "synttäriravintolaan", eli akvaarioravintolaan ollaan menossa, kuin missä ollaan käyty kerran aikaisemmin.
Oikein mukavaa torstaita kaikille ja miettikää: huomenna on taas jo viikonloppu!
Illalla sitten keitettiin parsaa ja sen kaveriksi possun fileitä. Oli hyvää! Jee! Seurasin ohjeita tarkasti ja keittäminen oli ihan helppoa. Sitä mä arvoin pitkän aikaa, että kuorinko parsoja vain alimman kolmanneksen vai kokonaan ja sitten, kun ne olivat jo jonkin aikaa levänneet kylmässä vedessä ennen keittämistä, niin päätinkin vielä kuoria ne nuppuun saakka. Mitään parsankeittokattilaa meillä ei ole, joten ihan perinteisessä isossa kattilassa ne keitin. Veteen suolaa, suokeria ja sitruunamehua. Paitsi tässä tapauksessa limemehua, kun sitruunoita ei ollut. Siinä sitten vähän yli 5 minuuttia ja suoraan lautaselle.
Sen kanssa oli viikonlopun matkimisen seurauksena tummaa öljypohjaista salaatinkastiketta (en tiedä ohjetta, kun mies teki sen) ja parmesanlastuja. Itse olisin syönyt ne voisulan kanssa, mutta nyt pitää kesää kohden kuulemma koittaa edes hiukan keventää. Ei huono idea. Kuvaa ei tullut otettua, vaikka sitä mietinkin, kun parsat niin sievätsit kelluivat vieri vieressä ennen keittämistä.
Tänään olen viettänyt oikeastaan koko päivän tuossa terassilla. Meille oli Suomen loman aikana vihdoinkin asennettu tänne sellainen kaislasuoja tuohon parvekkeen kaiteeseen, joten siitä saa hiukan kaivattua näkösuojaa ja samoin ehkä vähän tuulensuojaakin. Oikein tuo viihtyisyyttä muuten niin karulle terassillemme. Siinä siis tuli luettua ja torkuttua oikeastaan koko päivä, suojakertoimet iholla tietenkin.
Suomesta ostin vihdoinkin himoitsemani vanhanaikaisen kunnon sanakirjan (yli 70 000 sanaa!) ja sen avulla lueskelin Valencian kuukausilehteä. Siinä esitellään aina uusia ravintoloita, tulevia tapahtumia ja kaikkea muutakin kiintoisaa. Tämä oli vaan eka kerta, kun sanakirjan kanssa sin selvitettyä yhden tekstin ihan kokonaan. Vaude! Nyt voin Nikke -kirjaankin paneutua, sillä kai sen nyt kaikki arvasivatkin, mutta hiukan liian isoa palaa meinasin yrittää haukata sen kirjan lukemisen osalta aikaisemmin. Nyt homma helpompaa, kun sanakirja vieressä. Ajattelin tehdä niin, kuinka äiti on aina tehnyt, eli kirjoittaa jokaisen selvittämäni sanan kohdalle suomennoksen, jolloin sana jää paremmin mieleen.
Tälle illalle ei taida olla muuta ohjelmaa, kuin että ainakin tiedetään appivanhempien saapuvan tänään Madridiin. Huomenna sitten nähdään täällä Valtsussa ja vielä ei ole tarkkaan tiedossa mitä tehdään. Ainakin sinne samaileen "synttäriravintolaan", eli akvaarioravintolaan ollaan menossa, kuin missä ollaan käyty kerran aikaisemmin.
Oikein mukavaa torstaita kaikille ja miettikää: huomenna on taas jo viikonloppu!
tiistai 12. huhtikuuta 2011
Helsinki takana, aurinkoinen Valencia tässä ja nyt
Tultiin eilen Helsingistä. Vietettiin siellä reilu viikko ja ihanaa oli. Tavattiin ystäviä ja sukua, juhlittiin ystäväpariskunnan häitä, syötiin japanilaista ruokaa lempparipaikassani Kotossa, kotona viiriäisiä, parsaa, tortilloja ja vaikka mitä. Kyllä jäi todella hyvä fiilis Suomi-vierailusta, niinkuin aina!
Eilen saavuttiin joskus puolen yön aikaan tänne Valencian kentälle ja sieltä sitten taksi asunnolle. Ilma tuntui viileähköltä ja ajattelinkin, että melkein samanlaista kuin Suomessa. Mies tosin tallusteli tyytyväisenä T-paidassa, joten tunne ei ehkä ollut sama muilla... Tänään herättiin kuitenkin mitä upeimpaan auringonpaisteeseen. Asteita on varmaan 22-24 ja aurinko paistaa täydeltä terältä.
Käytiin kävelyllä rannalla ja sitten kaupassa, niin saatiin tyhjä jääkaappi taas täyteen. Nyt aletaan väsäämään meille lounasta. Suunnitelmissa salaatti, johon tulee viinirypäleitä, kanaa, vuohenjuustoa, vihreätä omenaa, taateleita, kurkkua, paahdettuja cashewpähkinöitä ja pikku sivallus hunajaa. Nnnamskis!
Ostin hedelmiä ison pinon tuohon pöydälle ja niitä onkin taas mukava tuosta tuhota. Oli muuten oikein erityisen värikkäitä ja kypsiä hedelmiä tänään tarjolla. On tainnut aikaisemmat sateet ja nyt parin viikon auringonporotus tehdä tehtävänsä. Huomiselle suunnittelin taas jotakin herkkusmoothieta. Illalla tehdään jotakin kermaista kanapastaa, johon ajattelin, että voitais itse kokeilla tehdä vähän chutneytä. Ollaan käytetty kaupasta valmiina saatavaa mango chutneytä, vuohenjuustoa ja kanaa sellaiseen yhteen herkkupastaan, mutta koska ei olla nyt käyty Carrefourissa, niin voitais ehkä säveltää. Alkuun ostin parsaa, kun saatiin niin maan perusteellisen hyvät parsa-annokset kotona a la miehen vanhemmat. Itse en ole koskaan valmistanut parsaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kyllä varmaan ainakin jotenkin onnistuu, kun vertailee eka vähän eri ohjeita, kuinka niissä sanotaan että toimitaan.
Parin päivän päästä miehen vanhemmat lentääkin tänne Espanjaan meidän luo. Niillä on auto käytössä ja ajelevatkin tähän Valtsuun vasta parin päivän kuluttua saapumisestaan. Luvassa ainakin golfia, rantakävelyä ja rentoa oleilua. Suunniteltiin, että kuskataan nekin tuohon kauppahalliin ja jos vaikka napattais taas sieltä muutama hummeri ja kokeiltais jotakin uutta ohjetta. Surf & Turf toimii aina, mutta tuon lihan kanssa pitää vielä miettiä. Sen jälkeen paikan valtaavatkin taas ystävät. Sellainen kaveripariskunta tulossa tänne, että oksat pois! Kuohuvat kylmään!
Aivan mielettömän kivaa tiistaipäivää kaikille. Kertokaa tänään jollekin jotakin mukavaa, minkä jättäisitte normaalisti sanomatta. Mä meen nyt kehumaan meidän koiruliiniä, kun se jaksoi tänään hienosti kipittää koko lenkin. Ja ehkä tuolle miehellekin voisi antaa kehut hienosta salaattikastikkeesta... Nyt aineksia pilkkomaan!
Lisäsin tähän perään nyt kuvan valmiista salaatista. Oli kuin suoraan ravintolan listalta, pakko kehua kun oli vaan niiiiiin hyväää!
Eilen saavuttiin joskus puolen yön aikaan tänne Valencian kentälle ja sieltä sitten taksi asunnolle. Ilma tuntui viileähköltä ja ajattelinkin, että melkein samanlaista kuin Suomessa. Mies tosin tallusteli tyytyväisenä T-paidassa, joten tunne ei ehkä ollut sama muilla... Tänään herättiin kuitenkin mitä upeimpaan auringonpaisteeseen. Asteita on varmaan 22-24 ja aurinko paistaa täydeltä terältä.
Käytiin kävelyllä rannalla ja sitten kaupassa, niin saatiin tyhjä jääkaappi taas täyteen. Nyt aletaan väsäämään meille lounasta. Suunnitelmissa salaatti, johon tulee viinirypäleitä, kanaa, vuohenjuustoa, vihreätä omenaa, taateleita, kurkkua, paahdettuja cashewpähkinöitä ja pikku sivallus hunajaa. Nnnamskis!
Ostin hedelmiä ison pinon tuohon pöydälle ja niitä onkin taas mukava tuosta tuhota. Oli muuten oikein erityisen värikkäitä ja kypsiä hedelmiä tänään tarjolla. On tainnut aikaisemmat sateet ja nyt parin viikon auringonporotus tehdä tehtävänsä. Huomiselle suunnittelin taas jotakin herkkusmoothieta. Illalla tehdään jotakin kermaista kanapastaa, johon ajattelin, että voitais itse kokeilla tehdä vähän chutneytä. Ollaan käytetty kaupasta valmiina saatavaa mango chutneytä, vuohenjuustoa ja kanaa sellaiseen yhteen herkkupastaan, mutta koska ei olla nyt käyty Carrefourissa, niin voitais ehkä säveltää. Alkuun ostin parsaa, kun saatiin niin maan perusteellisen hyvät parsa-annokset kotona a la miehen vanhemmat. Itse en ole koskaan valmistanut parsaa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kyllä varmaan ainakin jotenkin onnistuu, kun vertailee eka vähän eri ohjeita, kuinka niissä sanotaan että toimitaan.
Parin päivän päästä miehen vanhemmat lentääkin tänne Espanjaan meidän luo. Niillä on auto käytössä ja ajelevatkin tähän Valtsuun vasta parin päivän kuluttua saapumisestaan. Luvassa ainakin golfia, rantakävelyä ja rentoa oleilua. Suunniteltiin, että kuskataan nekin tuohon kauppahalliin ja jos vaikka napattais taas sieltä muutama hummeri ja kokeiltais jotakin uutta ohjetta. Surf & Turf toimii aina, mutta tuon lihan kanssa pitää vielä miettiä. Sen jälkeen paikan valtaavatkin taas ystävät. Sellainen kaveripariskunta tulossa tänne, että oksat pois! Kuohuvat kylmään!
Aivan mielettömän kivaa tiistaipäivää kaikille. Kertokaa tänään jollekin jotakin mukavaa, minkä jättäisitte normaalisti sanomatta. Mä meen nyt kehumaan meidän koiruliiniä, kun se jaksoi tänään hienosti kipittää koko lenkin. Ja ehkä tuolle miehellekin voisi antaa kehut hienosta salaattikastikkeesta... Nyt aineksia pilkkomaan!
Lisäsin tähän perään nyt kuvan valmiista salaatista. Oli kuin suoraan ravintolan listalta, pakko kehua kun oli vaan niiiiiin hyväää!
lauantai 2. huhtikuuta 2011
Viinimessut Turialla
Eilen aloitin päivän pitkällä kävelylenkillä ja herkkuaamiaisella. Smoothie (johon tuli maustamatonta jogurttia, yksi päärynä, yksi banaani ja tilkka maitoa ja loraus appelsiinimehua) oli tosi hyvä ja terveellinen. Kivaa vaihtelua myös päivittäiseen aamupalaan. Joitain siemeniä tai vaikka kauraleseitä olisi ollut kiva heittää joukkoon, mutta niitä ei meille ole tänne ostettu. Lisäksi lautasellinen kuitumuroja ja paljon vettä. Nam, herkullisuus siis juontui ainakin jonkin verran vaan siitä tiedosta, että terveellisesti syödään. Muutenkin smoothiet on kyllä musta aina ollu tosi hyviä ja ne on terveellisempiä kuin pirtelöt, koska niihin ei tule jäätelöä ollenkaan. Jos nyt joku ei ole ennen kuullut smoothiesta saati tehnyt sellaista, niin kyseessä on juoma, joka saadaan aikaiseksi heittämällä kaikki soseutuskannuun ja surautetaan sauvasekoittimella tai jollakin vastaavalla sileäksi. Smoothie ei taida säilyä kovin kauaa, vaan on parasta juoda heti sellaisenaan.
Iltapäivällä otettiin koirat mukaan ja suunnattiin tuonne 9 kilsaa pitkään puistoon. Juostiin kieli vyön alla ratikkaan ja se odotti, kunnes saatiin liput ostettua. Täällä on siis sellainen systeemi, että lippu ostetaan ja leimataan automaatissa pysäkillä, eikä lippuja taideta myydä ollenkaan ratikasta. No, juuri kun oltiin astumassa koirat kainalossa vaunuun, niin ratikkakuski kuulutti, että ei koiria. Voi hitto! Juurihan se oli nähnyt, että ostettiin liput ja oltiin tulossa totta kai koirien kanssa ratikkaan. Argh! Eipä auttanut muu, kun jäädä siihen pysäkille ja kipaista hakemaan koirienkantolaukku kotoa. Sen kanssa sitten päästiin ratikkaan, eikä ollut kenelläkään nokan koputtamista.
Saavuttiin puistoon ja suunnitelmana oli hakea isot jätskit läheiseltä kiskalta, mutta molemmilla oli niin vatsa täynnä lounaasta, ei päätettiin mennä ensin kävelemään. Tästä meiltä on muutenkin hiukan liian pitkä matka keskustaan. Käveltiin se siskon kanssa ja siihen taisi mennä noin tunti. Katsoin just Google mapsista ja matkaa näyttää olevan 5 kilometriä. Ei nyt mitenkään hulluna, mutta tarpeeksi!
Käveltiin siellä koirien kanssa ja ne oli toki taas aivan innoissaan. Toinen jopa heittäytyi ruohikkoon selälleen ja pyöriskeli ympäri vimmatusti. Oli tosi hauska katsoa sitä niiden menoa. Puistossa on tosi kauniita, erilaisia puita. Nyt osa niistä on jo puhjennut kukkaan, mikä tietysti on hienoa. Aika voimakkaitakin punaisia sävyjä nähtiin. Yksikin puu näytti siltä, ettei koskaan vihreä olekaan, aina vain tumman punaisissa lehdissä sen sijaan. Erilainen puu!
Oltiin kävelty noin vartti, kun hoksattiin, että edessä on paljon joitain kojuja ja jonkin verran ihmisiäkin siinä hääräsi. Paljon lapsia heilua siinä lähimaastossa, niin ajateltiin sen olevan joku lastentapahtuma. Eipä ollut, vaan siellä oli viini- ja tapasmessut! Voi vitsi, oltiin ihan innoissamme tietysti. Käytiin ensin pyörähtämässä alueella ja sitten katsottiin, että lippu maksaa 10 euroa ja siihen sisältyy viinilasi ja savikippo (molemmat sai omaksi), 4 isoa lasillista viiniä ja neljä tapasannosta. Oho! Siis halpaa kuin saippua.
Ostettiin pari lippua ja maisteltiin vähän viinejä. Siellä oli siis mitä vaan toivoa voi, eli cavaa, punaviiniä, valkoviiniä, roséta, oluita... Ja tapaksista mm. makkaroita, leipiä, pinchoja, simpukoita, juustoja, suklaita ym ym ym. vaikka millä mitalla vaihtoehtoja! Näytteilleasettajia oli useiden viiniensä kanssa noin 40, tapaspaikkoja ehkä saman verran. Ja siis kaikki taisi olla lähialueen viinejä, josta toki innostuttiin, että nyt on ainakin muutama paikka, millä tilalla halutaan täällä ollessamme visiteerata. En ole koskaan ollut viinitilalla ja se kiehtoo aivan mahdottomasti. Siellä me sitten koirat mukanamme liikuskeltiin, pälllisteltiin ja ihasteltiin. Siellä oli porukalla tosi hyvä meininki, kova puheensorina ja ihan kaiken ikäisiä ihmisiä sulassa sovussa. Yksi vähän kovaäänisempi porukka osui silmään, mutta nekin oli tietysti jotain turisteja, heh. Mutta kukaan niistäkään ei mitenkään örveltänyt tms, vaan niillä nyt sattui vaan olemaan vähän kovemmat äänet kullakin...
Pakko mainita, vaikka niin viehättävä aihe ei olekaan, että bajamajat siellä olivat moitteettoman hienossa kunnossa. En tiedä, onko tällaisia Suomessakin jo, kun ei ole tullut festareillakaan niin paljon käytyä, mutta kokemus ei ensinnäkään ollut mitenkään epämiellyttävä. Tila tuoksui tosi puhtaalta ja näytti siltä myös. Ei häivähdystäkään märistä istuimista ja lattialle heitellyistä papereista ja ties mistä muusta. Pöntön huuhteleminen (eli ei ihan perus huussi) tapahtui jalalla polkaisemalla ja sinne lainehti sitten jotakin hyvinkin steriilin näköistä sinistä litkua. Käsien pesu tapahtui samalla tavalla, paitsi hanasta nyt ei tietenkään tullut mitään sinistä, vaan ihan tavallista puhdasta vettä. Käsin ei siis tarvinnut koskea minnekään, paitsi lukkoon, kun tahtoi ulos. Peilikin sinne oli laitettu "vakiona" ja bajamajaan pääsi katon rajasta myös mukavasti ilmaa ja auringonvaloa. Jep, siinä siis vähän tällaista vessatietoutta. Tuleepas kaikenlaista laitettua aina merkille!
Siellä oli muutenkin kaikki hirveän järkevästi mietittyä. Esim seisoskelupöydät olivat sen verran isoja, että niihin mahtui enemmänkin porukkaa. Pöydän keskellä oli reikä, johon tuupattiin sitten kaikki roskat. Näin pöydät pysyivät ihan kaikkialla koko ajan siistinä, sillä niin laiskaa ihmistä ei varmaan ole, kuka ei viitsi roskistaan huolehtia kun se mahdollisuus tuodaan siihen keskelle pöytää. Homma varmaan muutuu jossakin vaiheessa iltaa/ yötä, mutta ainakin meidän aikana kaikki näytti pelaavan tosi hienosti.
Päivä oli ollut kokonaisuudessaan tosi lämmin ja vielä iltaan saakkakin puistossa oli lämmintä, aurinkoista ja kivaa. Kun sitten päätettiin ennen auringonlaskua lähteä menemään, niin kyllä sinne oli lippukassalle ilmestynyt ihan kunnon jono. Meidän oli kyllä ihan hyvä lähteä siinä vaiheessa, sillä saattaa meno yltyä pikkuisen liian railakkaaksi ainakin meidän kahdelle pikkuhaukulle. Koirat viihtyivät paikassa yllättävän hyvin. Tai lienikö se nyt yllätys, että koira viihtyy, kun saa huomiota, ulkopuolisten rapsutteluja, kaikenlaisia tapasmaistiaisia ja tietysti paljon uusia hajuja. Kotiin tultua koirat suorastaan kyllä kupsahtivat sänkyyn ja siinä ne veteli hirsiä sitten pitkälle tähän aamuun.
Meillä oli siellä siis oikein kiva päivä ja toivotaan, että jonkun meidän vielä jäljellä olevan vieraan kohdalle osuisi jotakin vastaavaa. Oli sen verran hauska juttu, varsinkin kun koko homma tuli meille yllätyksenä! Oltiin siis huomattu mainos joskus taksin ikkunasta, mutta kummallekaan ei ollut jäänyt asiasta mitään kunnollista muistijälkeä. Satuttiin siis aika kivaan aikaan sinne ja mun veikkaus siitä, että mies tulisi tykkäämään puistosta meni kyllä ihan nappiin!
Iltapäivällä otettiin koirat mukaan ja suunnattiin tuonne 9 kilsaa pitkään puistoon. Juostiin kieli vyön alla ratikkaan ja se odotti, kunnes saatiin liput ostettua. Täällä on siis sellainen systeemi, että lippu ostetaan ja leimataan automaatissa pysäkillä, eikä lippuja taideta myydä ollenkaan ratikasta. No, juuri kun oltiin astumassa koirat kainalossa vaunuun, niin ratikkakuski kuulutti, että ei koiria. Voi hitto! Juurihan se oli nähnyt, että ostettiin liput ja oltiin tulossa totta kai koirien kanssa ratikkaan. Argh! Eipä auttanut muu, kun jäädä siihen pysäkille ja kipaista hakemaan koirienkantolaukku kotoa. Sen kanssa sitten päästiin ratikkaan, eikä ollut kenelläkään nokan koputtamista.
Saavuttiin puistoon ja suunnitelmana oli hakea isot jätskit läheiseltä kiskalta, mutta molemmilla oli niin vatsa täynnä lounaasta, ei päätettiin mennä ensin kävelemään. Tästä meiltä on muutenkin hiukan liian pitkä matka keskustaan. Käveltiin se siskon kanssa ja siihen taisi mennä noin tunti. Katsoin just Google mapsista ja matkaa näyttää olevan 5 kilometriä. Ei nyt mitenkään hulluna, mutta tarpeeksi!
Käveltiin siellä koirien kanssa ja ne oli toki taas aivan innoissaan. Toinen jopa heittäytyi ruohikkoon selälleen ja pyöriskeli ympäri vimmatusti. Oli tosi hauska katsoa sitä niiden menoa. Puistossa on tosi kauniita, erilaisia puita. Nyt osa niistä on jo puhjennut kukkaan, mikä tietysti on hienoa. Aika voimakkaitakin punaisia sävyjä nähtiin. Yksikin puu näytti siltä, ettei koskaan vihreä olekaan, aina vain tumman punaisissa lehdissä sen sijaan. Erilainen puu!
 |
| Yksi kauniista kukkivista puista |
Oltiin kävelty noin vartti, kun hoksattiin, että edessä on paljon joitain kojuja ja jonkin verran ihmisiäkin siinä hääräsi. Paljon lapsia heilua siinä lähimaastossa, niin ajateltiin sen olevan joku lastentapahtuma. Eipä ollut, vaan siellä oli viini- ja tapasmessut! Voi vitsi, oltiin ihan innoissamme tietysti. Käytiin ensin pyörähtämässä alueella ja sitten katsottiin, että lippu maksaa 10 euroa ja siihen sisältyy viinilasi ja savikippo (molemmat sai omaksi), 4 isoa lasillista viiniä ja neljä tapasannosta. Oho! Siis halpaa kuin saippua.
 |
| Nyt nää astiat on käytössä täällä meillä kotona |
Ostettiin pari lippua ja maisteltiin vähän viinejä. Siellä oli siis mitä vaan toivoa voi, eli cavaa, punaviiniä, valkoviiniä, roséta, oluita... Ja tapaksista mm. makkaroita, leipiä, pinchoja, simpukoita, juustoja, suklaita ym ym ym. vaikka millä mitalla vaihtoehtoja! Näytteilleasettajia oli useiden viiniensä kanssa noin 40, tapaspaikkoja ehkä saman verran. Ja siis kaikki taisi olla lähialueen viinejä, josta toki innostuttiin, että nyt on ainakin muutama paikka, millä tilalla halutaan täällä ollessamme visiteerata. En ole koskaan ollut viinitilalla ja se kiehtoo aivan mahdottomasti. Siellä me sitten koirat mukanamme liikuskeltiin, pälllisteltiin ja ihasteltiin. Siellä oli porukalla tosi hyvä meininki, kova puheensorina ja ihan kaiken ikäisiä ihmisiä sulassa sovussa. Yksi vähän kovaäänisempi porukka osui silmään, mutta nekin oli tietysti jotain turisteja, heh. Mutta kukaan niistäkään ei mitenkään örveltänyt tms, vaan niillä nyt sattui vaan olemaan vähän kovemmat äänet kullakin...
 |
| Huippu herkkusekoitus, jonka sai paperilla tassillensa |
 |
| Leppoisa meno, suosittelen kaikille |
Pakko mainita, vaikka niin viehättävä aihe ei olekaan, että bajamajat siellä olivat moitteettoman hienossa kunnossa. En tiedä, onko tällaisia Suomessakin jo, kun ei ole tullut festareillakaan niin paljon käytyä, mutta kokemus ei ensinnäkään ollut mitenkään epämiellyttävä. Tila tuoksui tosi puhtaalta ja näytti siltä myös. Ei häivähdystäkään märistä istuimista ja lattialle heitellyistä papereista ja ties mistä muusta. Pöntön huuhteleminen (eli ei ihan perus huussi) tapahtui jalalla polkaisemalla ja sinne lainehti sitten jotakin hyvinkin steriilin näköistä sinistä litkua. Käsien pesu tapahtui samalla tavalla, paitsi hanasta nyt ei tietenkään tullut mitään sinistä, vaan ihan tavallista puhdasta vettä. Käsin ei siis tarvinnut koskea minnekään, paitsi lukkoon, kun tahtoi ulos. Peilikin sinne oli laitettu "vakiona" ja bajamajaan pääsi katon rajasta myös mukavasti ilmaa ja auringonvaloa. Jep, siinä siis vähän tällaista vessatietoutta. Tuleepas kaikenlaista laitettua aina merkille!
Siellä oli muutenkin kaikki hirveän järkevästi mietittyä. Esim seisoskelupöydät olivat sen verran isoja, että niihin mahtui enemmänkin porukkaa. Pöydän keskellä oli reikä, johon tuupattiin sitten kaikki roskat. Näin pöydät pysyivät ihan kaikkialla koko ajan siistinä, sillä niin laiskaa ihmistä ei varmaan ole, kuka ei viitsi roskistaan huolehtia kun se mahdollisuus tuodaan siihen keskelle pöytää. Homma varmaan muutuu jossakin vaiheessa iltaa/ yötä, mutta ainakin meidän aikana kaikki näytti pelaavan tosi hienosti.
Päivä oli ollut kokonaisuudessaan tosi lämmin ja vielä iltaan saakkakin puistossa oli lämmintä, aurinkoista ja kivaa. Kun sitten päätettiin ennen auringonlaskua lähteä menemään, niin kyllä sinne oli lippukassalle ilmestynyt ihan kunnon jono. Meidän oli kyllä ihan hyvä lähteä siinä vaiheessa, sillä saattaa meno yltyä pikkuisen liian railakkaaksi ainakin meidän kahdelle pikkuhaukulle. Koirat viihtyivät paikassa yllättävän hyvin. Tai lienikö se nyt yllätys, että koira viihtyy, kun saa huomiota, ulkopuolisten rapsutteluja, kaikenlaisia tapasmaistiaisia ja tietysti paljon uusia hajuja. Kotiin tultua koirat suorastaan kyllä kupsahtivat sänkyyn ja siinä ne veteli hirsiä sitten pitkälle tähän aamuun.
 |
| Jäyti kuulemma vähän sormenpäätäkin |
 |
| Herkkuja |
Meillä oli siellä siis oikein kiva päivä ja toivotaan, että jonkun meidän vielä jäljellä olevan vieraan kohdalle osuisi jotakin vastaavaa. Oli sen verran hauska juttu, varsinkin kun koko homma tuli meille yllätyksenä! Oltiin siis huomattu mainos joskus taksin ikkunasta, mutta kummallekaan ei ollut jäänyt asiasta mitään kunnollista muistijälkeä. Satuttiin siis aika kivaan aikaan sinne ja mun veikkaus siitä, että mies tulisi tykkäämään puistosta meni kyllä ihan nappiin!
 |
| Simpukoita haettiin kahteen otteeseen |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)