Kauppahallissa

Vaude!

Eilen kävimme siis Euroopan suurimmaksi tituleeratussa kauppahallissa ja olihan se vakuuttava. Tarjolla oli oikeastaan taas kaikkea, mitä voi kuvitella ja vielä paljon lisää. Kauppahalli sijaitsee melko lähellä Valencian pääaukiota, eli Plaza de la Reinaa. Halliin on siis helppo pääsy.

Kauppahallit ovat kyllä aina erityisen houkuttelevia, oli missä puolella maailmaa tahansa. Myös torit, kirpputorit ja markkinat kiinnostavat aina. Koska miehen mummi on nyt täällä ja kaikenlaista ohjelmaa on paljon, niin annan kuvien puhua puolestaan.

Jos tästä ei löydy sopivaa marmelaatia, niin saa sitten olla ilman...

Mercat Central, eli kauppahalli

Särvintä leivän päälle

Aplarit on kyllä todella maukkaita täällä

Paprikajauhekasoja

Sitten muutaman kuvan verran vähän erikoisempaa materiaalia. Näitä katsellessa tuli vähän kauhistunut olo, vaikka toki nämä ovat laadukasta herkkua niille, jotka kokkaamisen todella taitavat. Tällaiset valmistelemattomat raaka-aineethan antavat ruoanlaitolle rajaamattomia mahdollisuuksia, eivät esteitä tai hidasteita.

Kananjalkoja

Kania

Putte-possu

Lammas

Kiukkunen kala 

Ammattilainen  hommissa, upeaa!

Olisi ihana joskus työskennellä juustojen tai kalojen ja äyriäisten kanssa vaikkapa hallissa. Joka kerta, kun menen Suomessakin halliin, tulee hinku hakeutua sinne töihin. Olisi hienoa tietää jostakin tietystä alasta ja erityisesti ruoasta niin paljon, kuin mitä nämä halliammattilaiset tuotteistaan tietävät. Ehkä joskus!

Tässä vielä hauska pätkä suomalaisesta pohdinnasta ja erityisesti noista tuoreista herkkulaisista. Viimeisen kuvan rapu tosin näyttää tosi ärtyneeltä. Ehkä sillä on peppu jo puutunut tuosta istumisesta...

Nämä kaikki kuvat tuli siis napsittua iPhonella, kiitos sentään sen. Kameran laturi löytyi pitkien etsintöjen jälkeen ja nyt on akut taas ladattu. Mukava juttu!

Siestan aikaan maisteltiin vähän cavaa ja puhuttiin maratonipuhelu kavereille Tokioon. Oli ihan mielettömän kivaa! Kiitoksia vaan, otetaan uusiksi piakkoin.

Siestan jälkeen suunnattiin Valencian keskustaan syömään ja voi ihme, kuinka mielettömän hyvää gazpachoa siellä oli. Meriahven oli ihan näppärä, rapeiden capristen kanssa tarjoiltuna, mutta ei vetäny vertoja tuon kylmän vihanneskeiton makumaailmalle. Sitä täytyy ehdottomasti tehdä itse!

Ruoan jälkeen oltiinkin niin puhki, että heti kotiin nukkumaan. Tämän päivän ohjelmassa on mennä tuhoon lähihalliin ja hakea sieltä pari-kolme taskurapua ja valmistaa niistä lounas. Aivan hiton hyviä ohjeita löytyy netistä, mutta jännäähän se on! Suunnitelmissa sellainen tahmea rapusalaatti vihersalaatin ja pienten paistettujen perunoiden kanssa.

Illalla mennään synttäri-illalliselle. Aikaisemmassa blogissa kirjoitin virheellisesti, että ylläri-illallinen olisi varattu sunnuntaiksi, mutta se onkin siis tänään. Jännää!!!

Oikein aurinkoista lauantaita kaikille.

Adios!
(Näkemiin!)